Kirkonkellot

Kirkonkelloja on soitettu vuosisatoja ihmisten surun ja ilon tulkitsijoina sekä koollekutsujina yhteisiin tapahtumiin. Edelleen kellojen soitolla on korvaamaton tehtävänsä; kukapa jäisi koskettamatta, kun kellot soivat ilon tai surun vuoksi. Kellojen soitolla on olennainen merkitys elämällemme,  sen yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemukselle.

Sanctus Oy on ylpeä saadessaan edustaa Suomessa maailmankuulua Royal Eijsbouts Bellfoundryä, jonka yhteydessä toimii lukuisiin suomalaisiin kirkkoihin kellot toimittanut Petit&Fritsen kirkonkellovalimo. Kirkonkello hankitaan vuosisadoiksi, ja siksi on tärkeää varmistaa kellon laatu, sopivuus käyttötilanteeseen ja -paikkaan sekä oikea asennus.

Kirkonkellojen valinnassa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin tekijöihin: ympäristön asettamat vaatimukset ja rajoitukset, tapulin rajoitteet (koko, lujuus, akustiset tekijät,..), kellojen lukumäärä ja niiden keskinäiset sointikorkeudet (intervallit), kellojen soittotapa: läppäys, heilutus, oikea asennus, huollon asettamat vaatimukset.

Käänny asiantuntijan puoleen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Sanctuksen perustaja Timo Lankisella on noin 30 vuoden ja kymmenien asennuskohteiden kokemus kirkonkellojen maahantuonnista, neuvonnasta sekä arkkitehtien, insinööritoimistojen ja seurakuntien päättäjien konsultoinnista.

Lähetä viesti    

Royal Eijbouts valimon historiaa

Valimo on perustettu vuonna 1872 Bonaventura Eijsboutsin toimesta ”torikellojen tehtaaksi”. Vuonna 1893 Eijsboutsin 15-vuotias poika, Johan, liittyi mukaan, ja valimon toiminta laajeni toimittaa sekä läppäys (lyönti) – ja heiluviin kelloihin.

Kun kiinnostus kellopeleihin kasvoi, Johan Eijsbouts osti kelloja kahdelta englantilaiselta valimolta, John Taylor Bellfoundersilta ja Gillett & Johnstonilta huolehtien asennuksista.

Vuonna 1924 Johanin vanhin, teknisesti lahjakas ja kekseliäs poika, Tuur Eijsbouts, liittyi yritykseen. Tuur oli  Hän otti ohjat oppiakseen itse valamaan kelloja.

Yritys tunnetaan yhä edelleen valamistaan kelloista.

Royal Eijsbouts on ollut vuosikymmeniä mukana laajoissa tieteellisissä ja musiikillisissa tutkimusohjelmissa. Nämä ponnistelut ovat johtaneet tietokoneohjelmiin, joilla kaikki kellon äänen ja kellon muodon näkökohdat voidaan laskea tarkasti.

 

Vuonna 2014 Royal Eijsbouts hankki yhteyreensä kellovalimon Petit & Fritsenin Aarle-Rixtelissä. Valimotoiminnot Aarle-Rixtelissä lopetettiin ja siirrettiin uudelleen Asteniin.

Kellovalimo Petit & Fritsen on Hollannin kolmanneksi vanhin perheyritys.  Noin vuonna 1690 Nicolas Jullien, vanhan kellonvalajaperheen jälkeläinen, tuli Hollantiin poikiensa Alexiuksen ja Josephin kanssa. Virallisesti valimo ajoittuu aina vuoteen 1660. 

Nykyään yhtiö toimii osana kuninkaallista kellovalimoa Royal Eijsbouts bellfoundrya.

Kellojen valaminen

Kellon valmistaminen alkaa kivisydämen tekemisellä. Se on muotoiltu oikeaan muotoon profiilimuotin, sabluunan, avulla. Pinnalle valmistetaan hiekasta ja sementistä tehty laastikerros. Syntyy ”valekello”, jonka pinnalle sijoitetaan vahakerros, jossa on kelloon tulevat kirjaimet ja symbolit. Viimeistelyssä vaipan pinta muotoillaan useilla hienoilla savikerroksilla. 

 

Vaipan profiili tarkistetaan teräksisellä profiilimuotilla, ulkoisella sabluunalla. Mahdollisiin aukkoihin lisätään laastia. Savi kovetetaan ja vahakerrokset sulatetaan tulella. Sula kellometalli (20% tinaa ja 80% kuparia) kaadetaan muottiin ja annetaan jäähtyä hitaasti. Sydän poistetaan ja kello kiilloitetaan. Kello viritetään nykyaikaisia elektronisia laitteita käyttäen.

 

Kiillottamisen jälkeen kello viritetään viiden osaäänen, ylä-äänen, osalta. Esimerkiksi kellossa c2 (c´´)  viritetään yksilöllisesti c1 Pohjasävel (Hum-tone), c2 Perussävel (Prime), c3 Nimellissävel (Nominal), es2 Molliterssi (Tierce) ja g2 Kvintti (Quint). Viritys tehdään huolellisesti poistamalla oikea määrä kellopronssia kellon sisäpinnalta. Poistaminen tapahtuu juuri oikealta kellon fyysiseltä korkeustasolta, jotta kukin osaääni soi juuri oikealta korkeudelta. Kellon muoto ja seinämän paksuus eri kohdissa kelloa vaikuttavat osaäänten korkeuteen. Kellon viritys poikkeaa muiden soittimien virittämisestä. Huolellisella virityksellä varmistetaan kellon harmoninen sointi, myös yhtä kelloa soitettaessa.

 

 

Carillon on erityinen soitin, joka soinnillaan luo rauhallisen ja seurallisen ilmapiirin. Kolmen tai useamman oktaavin carillon on itsessään riittävä konserttisoitin. Carillonia soitetaan painamalla  sauvatyyppisen koskettimiston koskettimia nyrkillä tai jalkiossa jaloilla. Kellot on mekaanisesti yhdistetty koskettimiin, jolloin soittaja pystyy säätämään soiton voimaa, dynaamista vaihtelua pianosta forteen. Laitteistoon voidaan lisätä tietokoneohjaus automaattisten soittojen mahdollistamiseksi.

Useimmat carillonit ovat Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa ja USA:ssa, mutta ne yleistyvät myös muualla varsin nopeasti ammattitaitoisten soittajien lukumäärän kasvaessa. Ota yhteys ja esitä carillonin hankintaan liittyviä kysymyksiä. Lisäinformaatiota löydät myös Petit&Fritsenin sivuilta.

 

Kellopeli

Kellopeliksi kutsutaan usean kellon muodostamaa soitinta, jolla on rajallinen mahdollisuus soittaa melodioita. Pienimmillään kellopelissä on 9 kelloa. Kellojen soitto tapahtuu joko sähköurkumaisella koskettimistolla tai laitteen tietokoneeseen ohjelmoiduilla valmiilla melodioilla. Soitot voidaan myös ohjelmoida laitteen muistiin. Kellopeleissä voidaan sähköiseen soittojärjestelmään sisällyttää ns. dynaamiset vasarat, jolloin lyöntivoimaa riippuu koskettimen painalluksen voimasta kuten pianossa. 

   

Kellonsoittotavat

Kello voi olla joko kiinteä tai heiluva. Sointitavat poikkeavat toisistaan mm. seuraavien tekijöiden vaikutuksesta: heilutussoitossa kellon sointikorkeus hieman nousee kellon lähestyessä kuulijaa ja madaltuu kellon liikkuessa poispäin kuulijasta. Kellon ns. suuääni kuulostaa erilaiselta suoraan kellon alla tai sivulla.

Kelloja voidaan soittaa usealla eri tavalla. Kiinteän kellon läppääminen voi tapahtua kellon kieleen kiinnitettyä narua tai vaijeria joko perinteisesti käsin tai sähköisesti vetämällä. Sähköiseen vetämiseen käytetään erityisiä solenoideja.

Kellon kielellä tapahtuva läppääminen voidaan korvata kellon sisään asennettavalla läppäyslaitteella, joka on viimeisten vuosikymmenien aikana saavuttanut maassamme suuren suosion. Sähköinen vasara on suojassa kellomaljan sisällä. Lyöntivoimaa voidaan säätää eri kellojen  soiton voiman tasaamiseksi.  Kellon ulkopuolelle on mahdollista asentaa ns. ulkopuolinen läppäysvasara, jolloin perinteinen kieli jää vapaaksi kellon sisällä.

 

 

Kelloa voidaan soittaa myös heiluttamalla, jolloin kieli on vapaa, mutta koko kello liikkuu laakeroituun kellotukkiin kiinnitettynä. Kelloa liikuttaa erityinen heilutusmoottori, joka kiihdyttää kellon vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle. Moottori varustetaan jarrulla.

 

 

Lähetä viesti

Kellojen koot

Painot ilman kruunua (historiallisiin kohteisiin lisäkelloksi usein kruunukiinnitys)

A=440 Hz  Kellot voidaan virittää myös muulle perustaajuudelle. Lisättäessä kellojen määrää tai korvattaessa rikkoutunut kello uudella on olemassa olevien kellojen sointikorkeus määritettävä tarkasti mittalaitteella.

Sointikorkeus Paino Halkaisija Korkeus   Sointikorkeus Paino Halkaisija Korkeus
  kg mm mm     kg mm mm
E 8500 2400 2000 Dis3 41 382 328
F 7250 2265 1890 E3 37 368 316
Fis 6100 2140 1785 F3 34 355 304
G 5125 2020 1685 Fis3 31 342 293
Gis 4325 1905 1590 G3 28 329 282
A 3650 1805 1505 Gis3 26 317 272
Ais 3075 1695 1415 A3 24 305 262
H 2575 1605 1340 Ais3 22 293 252
C1 2150 1515 1265 H3 20 282 244
Cis1 1800 1430 1200 C4 18 271 236
D1 1500 1345 1120 Cis4 17 262 229
Dis1 1250 1270 1060 D4 16 254 222
E1 1060 1200 1000 Dis4 15,5 247 216
F1 905 1130 945 E4 15 240 211
Fis1 765 1070 895 F4 14,5 235 206
G1 640 1010 845 Fis4 14 230 201
Gis1 540 950 795 G4 13,5 225 197
A1 455 900 750 Gis4 13 220 193
Ais1 380 850 710 A4 12,5 215 189
H1 320 800 670 Ais4 12 210 185
C2 265 755 630 H4 11,5 205 181
Cis2 220 715 595 C5 11 200 177
D2 185 675 565 Cis5 10,6 195 173
Dis2 155 635 530 D5 10,3 190 169
E2 132 600 500 Dis5 10 185 164
F2 115 572 477 E5 9,8 180 160
Fis2 100 547 456 F5 9,6 175 155
G2 90 523 436 Fis5 9,4 170 151
Gis2 80 500 417 G5 9,2 165 147
A2 70 477 400 Gis5 9 160 142
Ais2 64 456 388 A5 8,8 155 138
H2 59 440 376 Ais5 8,7 150 133
C3 54 425 364 H5 8,6 145 129
Cis3 49 410 352 C6 8,5 140 125
D3 45 396 340