Kirkonkellot

Kirkonkelloja on soitettu vuosisatoja ihmisten surun ja ilon tulkitsijoina sekä koollekutsujina yhteisiin tapahtumiin. Edelleen kellojen soitolla on korvaamaton tehtävänsä; kukapa jäisi koskettamatta, kun kellot soivat ilon tai surun vuoksi. Kellojen soitolla on olennainen merkitys elämällemme, sen yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemukselle.

Sanctus Oy on ylpeä saadessaan edustaa Suomessa maailmankuulua Petit&Fritsen kirkonkellovalimoa. Kirkonkello hankitaan vuosisadoiksi, ja siksi on tärkeää varmistaa kellon laatu, sopivuus käyttötilanteeseen ja -paikkaan sekä oikea asennus.

Kirkonkellojen valinnassa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin tekijöihin: ympäristön asettamat vaatimukset ja rajoitukset, tapulin rajoitteet (koko, lujuus, akustiset tekijät,..), kellojen lukumäärä ja niiden keskinäiset sointikorkeudet (intervallit), kellojen soittotapa: läppäys, heilutus, oikea asennus, huollon asettamat vaatimukset.

Käänny asiantuntijan puoleen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Sanctuksen perustaja Timo Lankisella on noin 30 vuoden ja kymmenien asennuskohteiden kokemus kirkonkellojen maahantuonnista, neuvonnasta sekä arkkitehtien, insinööritoimistojen ja seurakuntien päättäjien konsultoinnista.

klok petit

Valimon historiaa

Kellovalimo Petit & Fritsen on Hollannin vanhimpia perheyrityksiä.

Noin vuonna 1690 Nicolas Jullien, vanhan kellonvalajaperheen jälkeläinen, tuli Hollantiin poikiensa Alexiuksen ja Josephin kanssa. Nicolaksella oli sisar Marie, joka avioitui kirurgi Jean François Petitin kanssa. Marie kuoli 1703 ja Nicolas otti orvoksi jääneet lapset luokseen. He oppivat kellonvalamisen taidon sedältään Alexiukselta.

Petitin lapsista Jean Petit muutti Helmondiin 1720 ja hänen veljensä Joseph asettui Somereniin. Alexius, Josephin poika, muutti Aarle-Rixteliin 1787 kolmen poikansa Henricuksen, Everardusen and Alexius Jr:n kanssa. Josephin tytär Aldegonda avioitui Izaac Fritsenin kanssa. Henricus lopetti kellonvalamisen viimeisenä Petitinä 1815 . Valimon toimintaa jatkoi Henricus Fritsen, Aldegonda Petitin and Izaac Fritsenin poika. Siitä lähtien valimoa on kutsuttu nimellä Petit & Fritsen.

Virallisesti valimo ajoittuu aina vuoteen 1660. The Royal Bellfoundry Petit & Fritsen (kuninkaallinen kellovalimo) on kolmanneksi vanhin perheyritys Hollannissa.

Vuodesta 1907 Petit & Fritsen Kellovalimo on sijainnut monumentaalisessa rakennuksessa osoitteessa Klokkengietersstraat 1 Aarle-Rixtelissä. Nykyinen johtaja on Frank Fritsen.

Kellojen valaminen

Kellon valmistaminen alkaa kivisydämen tekemisellä. Se on muotoiltu oikeaan muotoon profiilimuotin, sabluunan, avulla. Pinnalle valmistetaan hiekasta ja sementistä tehty laastikerros. Syntyy ”valekello”, jonka pinnalle sijoitetaan vahakerros, jossa on kelloon tulevat kirjaimet ja symbolit. Viimeistelyssä vaipan pinta muotoillaan useilla hienoilla savikerroksilla.

Vaipan profiili tarkistetaan teräksisellä profiilimuotilla, ulkoisella sabluunalla. Mahdollisiin aukkoihin lisätään laastia. Savi kovetetaan ja vahakerrokset sulatetaan tulella. Sula kellometalli (20% tinaa ja 80% kuparia) kaadetaan muottiin ja annetaan jäähtyä hitaasti. Sydän poistetaan ja kello kiilloitetaan. Kello viritetään nykyaikaisia elektronisia laitteita käyttäen.

Kiillottamisen jälkeen kello viritetään viiden osaäänen, ylä-äänen, osalta. Esimerkiksi kellossa c2 (c´´) viritetään yksilöllisesti c1 Pohjasävel (Hum-tone), c2 Perussävel (Prime), c3 Nimellissävel (Nominal), es2 Molliterssi (Tierce) ja g2 Kvintti (Quint). Viritys tehdään huolellisesti poistamalla oikea määrä kellopronssia kellon sisäpinnalta. Poistaminen tapahtuu juuri oikealta kellon fyysiseltä korkeustasolta, jotta kukin osaääni soi juuri oikealta korkeudelta. Kellon muoto ja seinämän paksuus eri kohdissa kelloa vaikuttavat osaäänten korkeuteen. Kellon viritys poikkeaa muiden soittimien virittämisestä. Huolellisella virityksellä varmistetaan kellon harmoninen sointi, myös yhtä kelloa soitettaessa.

Carillon

Carillon on erityinen soitin, joka soinnillaan luo rauhallisen ja seurallisen ilmapiirin. Kolmen tai useamman oktaavin carillon on itsessään riittävä konserttisoitin. Carillonia soitetaan painamalla sauvatyyppisen koskettimiston koskettimia nyrkillä tai jalkiossa jaloilla. Kellot on mekaanisesti yhdistetty koskettimiin, jolloin soittaja pystyy säätämään soiton voimaa, dynaamista vaihtelua pianosta forteen. Laitteistoon voidaan lisätä tietokoneohjaus automaattisten soittojen mahdollistamiseksi.

Useimmat carillonit ovat Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa ja USA:ssa, mutta ne yleistyvät myös muualla varsin nopeasti ammattitaitoisten soittajien lukumäärän kasvaessa. Ota yhteys ja esitä carillonin hankintaan liittyviä kysymyksiä. Lisäinformaatiota löydät myös Petit&Fritsenin sivuilta.

Kellopeli

Kellopeliksi kutsutaan usean kellon muodostamaa soitinta, jolla on rajallinen mahdollisuus soittaa melodioita. Pienimmillään kellopelissä on 9 kelloa. Kellojen soitto tapahtuu joko sähköurkumaisella koskettimistolla tai laitteen tietokoneeseen ohjelmoiduilla valmiilla melodioilla. Soitot voidaan myös ohjelmoida laitteen muistiin. Kellopeleissä voidaan sähköiseen soittojärjestelmään sisällyttää ns. dynaamiset vasarat, jolloin lyöntivoimaa riippuu koskettimen painalluksen voimasta kuten pianossa.

Kellonsoittotavat

Kello voi olla joko kiinteä tai heiluva. Sointitavat poikkeavat toisistaan mm. seuraavien tekijöiden vaikutuksesta: heilutussoitossa kellon sointikorkeus hieman nousee kellon lähestyessä kuulijaa ja madaltuu kellon liikkuessa poispäin kuulijasta. Kellon ns. suuääni kuulostaa erilaiselta suoraan kellon alla tai sivulla.

Kelloja voidaan soittaa usealla eri tavalla. Kiinteän kellon läppääminen voi tapahtua kellon kieleen kiinnitettyä narua tai vaijeria joko perinteisesti käsin tai sähköisesti vetämällä. Sähköiseen vetämiseen käytetään erityisiä solenoideja.

Kellon kielellä tapahtuva läppääminen voidaan korvata kellon sisään asennettavalla läppäyslaitteella, joka on viimeisten vuosikymmenien aikana saavuttanut maassamme suuren suosion. Sähköinen vasara on suojassa kellomaljan sisällä. Lyöntivoimaa voidaan säätää eri kellojen soiton voiman tasaamiseksi. Kellon ulkopuolelle on mahdollista asentaa ns. ulkopuolinen läppäysvasara, jolloin perinteinen kieli jää vapaaksi kellon sisällä.

Kelloa voidaan soittaa myös heiluttamalla, jolloin kieli on vapaa, mutta koko kello liikkuu laakeroituun kellotukkiin kiinnitettynä. Kelloa liikuttaa erityinen heilutusmoottori, joka kiihdyttää kellon vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle. Moottori varustetaan jarrulla.

Kellojen koot

Painot ilman kruunua (historiallisiin kohteisiin lisäkelloksi usein kruunukiinnitys)

A=440 Hz Kellot voidaan virittää myös muulle perustaajuudelle. Lisättäessä kellojen määrää tai korvattaessa rikkoutunut kello uudella on olemassa olevien kellojen sointikorkeus määritettävä tarkasti mittalaitteella.

Sointikorkeus	Paino	Halkaisija	Korkeus	Sointikorkeus	Paino	Halkaisija	Korkeus
	kg	mm	mm		kg	mm	mm
E	8500	2400	2000	Dis3	41	382	328
F	7250	2265	1890	E3	37	368	316
Fis	6100	2140	1785	F3	34	355	304
G	5125	2020	1685	Fis3	31	342	293
Gis	4325	1905	1590	G3	28	329	282
A	3650	1805	1505	Gis3	26	317	272
Ais	3075	1695	1415	A3	24	305	262
H	2575	1605	1340	Ais3	22	293	252
C1	2150	1515	1265	H3	20	282	244
Cis1	1800	1430	1200	C4	18	271	236
D1	1500	1345	1120	Cis4	17	262	229
Dis1	1250	1270	1060	D4	16	254	222
E1	1060	1200	1000	Dis4	15,5	247	216
F1	905	1130	945	E4	15	240	211
Fis1	765	1070	895	F4	14,5	235	206
G1	640	1010	845	Fis4	14	230	201
Gis1	540	950	795	G4	13,5	225	197
A1	455	900	750	Gis4	13	220	193
Ais1	380	850	710	A4	12,5	215	189
H1	320	800	670	Ais4	12	210	185
C2	265	755	630	H4	11,5	205	181
Cis2	220	715	595	C5	11	200	177
D2	185	675	565	Cis5	10,6	195	173
Dis2	155	635	530	D5	10,3	190	169
E2	132	600	500	Dis5	10	185	164
F2	115	572	477	E5	9,8	180	160
Fis2	100	547	456	F5	9,6	175	155
G2	90	523	436	Fis5	9,4	170	151
Gis2	80	500	417	G5	9,2	165	147
A2	70	477	400	Gis5	9	160	142
Ais2	64	456	388	A5	8,8	155	138
H2	59	440	376	Ais5	8,7	150	133
C3	54	425	364	H5	8,6	145	129
Cis3	49	410	352	C6	8,5	140	125
D3	45	396	340