Kirkonkellot
Kirkonkelloja on soitettu vuosisatoja ihmisten surun ja ilon tulkitsijoina sekä koollekutsujina yhteisiin tapahtumiin. Edelleen kellojen soitolla on korvaamaton tehtävänsä; kukapa jäisi koskettamatta, kun kellot soivat ilon tai surun vuoksi. Kellojen soitolla on olennainen merkitys elämällemme, sen yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemukselle.
Sanctus Oy on ylpeä saadessaan edustaa Suomessa maailmankuulua Petit&Fritsen kirkonkellovalimoa. Kirkonkello hankitaan vuosisadoiksi, ja siksi on tärkeää varmistaa kellon laatu, sopivuus käyttötilanteeseen ja -paikkaan sekä oikea asennus.
Kirkonkellojen valinnassa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin tekijöihin: ympäristön asettamat vaatimukset ja rajoitukset, tapulin rajoitteet (koko, lujuus, akustiset tekijät,..), kellojen lukumäärä ja niiden keskinäiset sointikorkeudet (intervallit), kellojen soittotapa: läppäys, heilutus, oikea asennus, huollon asettamat vaatimukset.
Käänny asiantuntijan puoleen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Sanctuksen perustaja Timo Lankisella on noin 30 vuoden ja kymmenien asennuskohteiden kokemus kirkonkellojen maahantuonnista, neuvonnasta sekä arkkitehtien, insinööritoimistojen ja seurakuntien päättäjien konsultoinnista.
Valimon historiaa
Kellovalimo Petit & Fritsen on Hollannin vanhimpia perheyrityksiä.
Noin vuonna 1690 Nicolas Jullien, vanhan kellonvalajaperheen jälkeläinen, tuli Hollantiin poikiensa Alexiuksen ja Josephin kanssa. Nicolaksella oli sisar Marie, joka avioitui kirurgi Jean François Petitin kanssa. Marie kuoli 1703 ja Nicolas otti orvoksi jääneet lapset luokseen. He oppivat kellonvalamisen taidon sedältään Alexiukselta.
Petitin lapsista Jean Petit muutti Helmondiin 1720 ja hänen veljensä Joseph asettui Somereniin. Alexius, Josephin poika, muutti Aarle-Rixteliin 1787 kolmen poikansa Henricuksen, Everardusen and Alexius Jr:n kanssa. Josephin tytär Aldegonda avioitui Izaac Fritsenin kanssa. Henricus lopetti kellonvalamisen viimeisenä Petitinä 1815 . Valimon toimintaa jatkoi Henricus Fritsen, Aldegonda Petitin and Izaac Fritsenin poika. Siitä lähtien valimoa on kutsuttu nimellä Petit & Fritsen.
Virallisesti valimo ajoittuu aina vuoteen 1660. The Royal Bellfoundry Petit & Fritsen (kuninkaallinen kellovalimo) on kolmanneksi vanhin perheyritys Hollannissa.
Vuodesta 1907 Petit & Fritsen Kellovalimo on sijainnut monumentaalisessa rakennuksessa osoitteessa Klokkengietersstraat 1 Aarle-Rixtelissä. Nykyinen johtaja on Frank Fritsen.
Kellojen valaminen
Kellon valmistaminen alkaa kivisydämen tekemisellä. Se on muotoiltu oikeaan muotoon profiilimuotin, sabluunan, avulla. Pinnalle valmistetaan hiekasta ja sementistä tehty laastikerros. Syntyy ”valekello”, jonka pinnalle sijoitetaan vahakerros, jossa on kelloon tulevat kirjaimet ja symbolit. Viimeistelyssä vaipan pinta muotoillaan useilla hienoilla savikerroksilla.
Vaipan profiili tarkistetaan teräksisellä profiilimuotilla, ulkoisella sabluunalla. Mahdollisiin aukkoihin lisätään laastia. Savi kovetetaan ja vahakerrokset sulatetaan tulella. Sula kellometalli (20% tinaa ja 80% kuparia) kaadetaan muottiin ja annetaan jäähtyä hitaasti. Sydän poistetaan ja kello kiilloitetaan. Kello viritetään nykyaikaisia elektronisia laitteita käyttäen.
Kiillottamisen jälkeen kello viritetään viiden osaäänen, ylä-äänen, osalta. Esimerkiksi kellossa c2 (c´´) viritetään yksilöllisesti c1 Pohjasävel (Hum-tone), c2 Perussävel (Prime), c3 Nimellissävel (Nominal), es2 Molliterssi (Tierce) ja g2 Kvintti (Quint). Viritys tehdään huolellisesti poistamalla oikea määrä kellopronssia kellon sisäpinnalta. Poistaminen tapahtuu juuri oikealta kellon fyysiseltä korkeustasolta, jotta kukin osaääni soi juuri oikealta korkeudelta. Kellon muoto ja seinämän paksuus eri kohdissa kelloa vaikuttavat osaäänten korkeuteen. Kellon viritys poikkeaa muiden soittimien virittämisestä. Huolellisella virityksellä varmistetaan kellon harmoninen sointi, myös yhtä kelloa soitettaessa.
Carillon on erityinen soitin, joka soinnillaan luo rauhallisen ja seurallisen ilmapiirin. Kolmen tai useamman oktaavin carillon on itsessään riittävä konserttisoitin. Carillonia soitetaan painamalla sauvatyyppisen koskettimiston koskettimia nyrkillä tai jalkiossa jaloilla. Kellot on mekaanisesti yhdistetty koskettimiin, jolloin soittaja pystyy säätämään soiton voimaa, dynaamista vaihtelua pianosta forteen. Laitteistoon voidaan lisätä tietokoneohjaus automaattisten soittojen mahdollistamiseksi.
Useimmat carillonit ovat Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa ja USA:ssa, mutta ne yleistyvät myös muualla varsin nopeasti ammattitaitoisten soittajien lukumäärän kasvaessa. Ota yhteys ja esitä carillonin hankintaan liittyviä kysymyksiä. Lisäinformaatiota löydät myös Petit&Fritsenin sivuilta.
Kellopeli
Kellopeliksi kutsutaan usean kellon muodostamaa soitinta, jolla on rajallinen mahdollisuus soittaa melodioita. Pienimmillään kellopelissä on 9 kelloa. Kellojen soitto tapahtuu joko sähköurkumaisella koskettimistolla tai laitteen tietokoneeseen ohjelmoiduilla valmiilla melodioilla. Soitot voidaan myös ohjelmoida laitteen muistiin. Kellopeleissä voidaan sähköiseen soittojärjestelmään sisällyttää ns. dynaamiset vasarat, jolloin lyöntivoimaa riippuu koskettimen painalluksen voimasta kuten pianossa.
Kellonsoittotavat
Kello voi olla joko kiinteä tai heiluva. Sointitavat poikkeavat toisistaan mm. seuraavien tekijöiden vaikutuksesta: heilutussoitossa kellon sointikorkeus hieman nousee kellon lähestyessä kuulijaa ja madaltuu kellon liikkuessa poispäin kuulijasta. Kellon ns. suuääni kuulostaa erilaiselta suoraan kellon alla tai sivulla.
Kelloja voidaan soittaa usealla eri tavalla. Kiinteän kellon läppääminen voi tapahtua kellon kieleen kiinnitettyä narua tai vaijeria joko perinteisesti käsin tai sähköisesti vetämällä. Sähköiseen vetämiseen käytetään erityisiä solenoideja.
Kellon kielellä tapahtuva läppääminen voidaan korvata kellon sisään asennettavalla läppäyslaitteella, joka on viimeisten vuosikymmenien aikana saavuttanut maassamme suuren suosion. Sähköinen vasara on suojassa kellomaljan sisällä. Lyöntivoimaa voidaan säätää eri kellojen soiton voiman tasaamiseksi. Kellon ulkopuolelle on mahdollista asentaa ns. ulkopuolinen läppäysvasara, jolloin perinteinen kieli jää vapaaksi kellon sisällä.
Kelloa voidaan soittaa myös heiluttamalla, jolloin kieli on vapaa, mutta koko kello liikkuu laakeroituun kellotukkiin kiinnitettynä. Kelloa liikuttaa erityinen heilutusmoottori, joka kiihdyttää kellon vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle. Moottori varustetaan jarrulla.
Kellojen koot
Painot ilman kruunua (historiallisiin kohteisiin lisäkelloksi usein kruunukiinnitys)
A=440 Hz Kellot voidaan virittää myös muulle perustaajuudelle. Lisättäessä kellojen määrää tai korvattaessa rikkoutunut kello uudella on olemassa olevien kellojen sointikorkeus määritettävä tarkasti mittalaitteella.
Sointikorkeus | Paino | Halkaisija | Korkeus | Sointikorkeus | Paino | Halkaisija | Korkeus | |
kg | mm | mm | kg | mm | mm | |||
E | 8500 | 2400 | 2000 | Dis3 | 41 | 382 | 328 | |
F | 7250 | 2265 | 1890 | E3 | 37 | 368 | 316 | |
Fis | 6100 | 2140 | 1785 | F3 | 34 | 355 | 304 | |
G | 5125 | 2020 | 1685 | Fis3 | 31 | 342 | 293 | |
Gis | 4325 | 1905 | 1590 | G3 | 28 | 329 | 282 | |
A | 3650 | 1805 | 1505 | Gis3 | 26 | 317 | 272 | |
Ais | 3075 | 1695 | 1415 | A3 | 24 | 305 | 262 | |
H | 2575 | 1605 | 1340 | Ais3 | 22 | 293 | 252 | |
C1 | 2150 | 1515 | 1265 | H3 | 20 | 282 | 244 | |
Cis1 | 1800 | 1430 | 1200 | C4 | 18 | 271 | 236 | |
D1 | 1500 | 1345 | 1120 | Cis4 | 17 | 262 | 229 | |
Dis1 | 1250 | 1270 | 1060 | D4 | 16 | 254 | 222 | |
E1 | 1060 | 1200 | 1000 | Dis4 | 15,5 | 247 | 216 | |
F1 | 905 | 1130 | 945 | E4 | 15 | 240 | 211 | |
Fis1 | 765 | 1070 | 895 | F4 | 14,5 | 235 | 206 | |
G1 | 640 | 1010 | 845 | Fis4 | 14 | 230 | 201 | |
Gis1 | 540 | 950 | 795 | G4 | 13,5 | 225 | 197 | |
A1 | 455 | 900 | 750 | Gis4 | 13 | 220 | 193 | |
Ais1 | 380 | 850 | 710 | A4 | 12,5 | 215 | 189 | |
H1 | 320 | 800 | 670 | Ais4 | 12 | 210 | 185 | |
C2 | 265 | 755 | 630 | H4 | 11,5 | 205 | 181 | |
Cis2 | 220 | 715 | 595 | C5 | 11 | 200 | 177 | |
D2 | 185 | 675 | 565 | Cis5 | 10,6 | 195 | 173 | |
Dis2 | 155 | 635 | 530 | D5 | 10,3 | 190 | 169 | |
E2 | 132 | 600 | 500 | Dis5 | 10 | 185 | 164 | |
F2 | 115 | 572 | 477 | E5 | 9,8 | 180 | 160 | |
Fis2 | 100 | 547 | 456 | F5 | 9,6 | 175 | 155 | |
G2 | 90 | 523 | 436 | Fis5 | 9,4 | 170 | 151 | |
Gis2 | 80 | 500 | 417 | G5 | 9,2 | 165 | 147 | |
A2 | 70 | 477 | 400 | Gis5 | 9 | 160 | 142 | |
Ais2 | 64 | 456 | 388 | A5 | 8,8 | 155 | 138 | |
H2 | 59 | 440 | 376 | Ais5 | 8,7 | 150 | 133 | |
C3 | 54 | 425 | 364 | H5 | 8,6 | 145 | 129 | |
Cis3 | 49 | 410 | 352 | C6 | 8,5 | 140 | 125 | |
D3 | 45 | 396 | 340 |