{"id":63,"date":"2012-03-07T08:11:52","date_gmt":"2012-03-07T08:11:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sanctus.fi\/demo\/?page_id=63"},"modified":"2024-04-22T18:44:14","modified_gmt":"2024-04-22T18:44:14","slug":"kirkonkellot-ja-soittolaitteet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.sanctus.fi\/?page_id=63","title":{"rendered":"Kirkonkellot"},"content":{"rendered":"

Kirkonkelloja on soitettu vuosisatoja ihmisten surun ja ilon tulkitsijoina sek\u00e4 koollekutsujina yhteisiin tapahtumiin. Edelleen kellojen soitolla on korvaamaton teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4; kukapa j\u00e4isi koskettamatta, kun kellot soivat ilon tai surun vuoksi. Kellojen soitolla on olennainen merkitys el\u00e4m\u00e4llemme, \u00a0sen yhteis\u00f6llisyyden ja merkityksellisyyden kokemukselle.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Sanctus Oy on ylpe\u00e4 saadessaan edustaa Suomessa maailmankuulua Royal Eijsbouts Bellfoundry\u00e4<\/a>, jonka yhteydess\u00e4 toimii lukuisiin suomalaisiin kirkkoihin kellot toimittanut\u00a0Petit&Fritsen <\/a>kirkonkellovalimo. <\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirkonkello hankitaan vuosisadoiksi, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa kellon laatu, sopivuus k\u00e4ytt\u00f6tilanteeseen ja -paikkaan sek\u00e4 oikea asennus. <\/span>Kirkonkellojen valinnassa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota mm. seuraaviin tekij\u00f6ihin: ymp\u00e4rist\u00f6n asettamat vaatimukset ja rajoitukset, tapulin rajoitteet (koko, lujuus, akustiset tekij\u00e4t,..), kellojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja niiden keskin\u00e4iset sointikorkeudet (intervallit), kellojen soittotapa: l\u00e4pp\u00e4ys, heilutus, oikea asennus, huollon asettamat vaatimukset.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

K\u00e4\u00e4nny asiantuntijan puoleen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Sanctuksen perustaja Timo Lankisella on noin 30 vuoden ja kymmenien asennuskohteiden kokemus kirkonkellojen maahantuonnista, neuvonnasta sek\u00e4 arkkitehtien, insin\u00f6\u00f6ritoimistojen ja seurakuntien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien konsultoinnista.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"L\u00e4het\u00e4<\/a>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Royal Eijbouts valimon historiaa<\/strong><\/span><\/p>\n

Valimo on perustettu vuonna 1872 Bonaventura Eijsboutsin toimesta ”torikellojen tehtaaksi”. Vuonna 1893 Eijsboutsin 15-vuotias poika, Johan, liittyi mukaan, ja valimon toiminta laajeni toimittaa sek\u00e4 l\u00e4pp\u00e4ys (ly\u00f6nti) – ja heiluviin kelloihin.<\/p>\n

Kun kiinnostus kellopeleihin kasvoi, Johan Eijsbouts osti kelloja kahdelta englantilaiselta valimolta, John Taylor Bellfoundersilta ja Gillett & Johnstonilta huolehtien asennuksista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vuonna 1924 Johanin vanhin, teknisesti lahjakas ja kekseli\u00e4s poika, Tuur Eijsbouts, liittyi yritykseen. Tuur oli\u00a0 H\u00e4n otti ohjat oppiakseen itse valamaan kelloja. Yritys tunnetaan yh\u00e4 edelleen valamistaan kelloista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Royal Eijsbouts on ollut vuosikymmeni\u00e4 mukana laajoissa tieteellisiss\u00e4 ja musiikillisissa tutkimusohjelmissa. N\u00e4m\u00e4 ponnistelut ovat johtaneet tietokoneohjelmiin, joilla kaikki kellon \u00e4\u00e4nen ja kellon muodon n\u00e4k\u00f6kohdat voidaan laskea tarkasti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vuonna 2014 Royal Eijsbouts hankki yhteyreens\u00e4 kellovalimon Petit & Fritsenin<\/strong> <\/span>Aarle-Rixteliss\u00e4. Valimotoiminnot Aarle-Rixteliss\u00e4 lopetettiin ja siirrettiin uudelleen Asteniin.<\/p>\n

Kellovalimo Petit & Fritsen <\/a>on Hollannin kolmanneksi vanhin perheyritys.\u00a0 N<\/span>oin vuonna 1690 Nicolas Jullien, vanhan kellonvalajaperheen j\u00e4lkel\u00e4inen, tuli Hollantiin poikiensa Alexiuksen ja\u00a0Josephin kanssa.\u00a0<\/span>Virallisesti valimo ajoittuu aina vuoteen 1660.\u00a0<\/span><\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n yhti\u00f6 toimii osana kuninkaallista kellovalimoa Royal Eijsbouts bellfoundrya.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kellojen valaminen<\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kellon valmistaminen alkaa kivisyd\u00e4men tekemisell\u00e4. Se\u00a0on muotoiltu oikeaan muotoon profiilimuotin, sabluunan, avulla. Pinnalle valmistetaan hiekasta ja sementist\u00e4 tehty laastikerros. Syntyy ”valekello”, jonka pinnalle sijoitetaan vahakerros, jossa on kelloon tulevat kirjaimet ja symbolit. Viimeistelyss\u00e4 vaipan pinta muotoillaan useilla hienoilla savikerroksilla.\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Vaipan profiili tarkistetaan ter\u00e4ksisell\u00e4 profiilimuotilla, ulkoisella sabluunalla. Mahdollisiin aukkoihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n laastia. Savi kovetetaan ja vahakerrokset sulatetaan tulella. Sula kellometalli (20% tinaa ja 80% kuparia) kaadetaan muottiin ja annetaan j\u00e4\u00e4hty\u00e4 hitaasti. Syd\u00e4n poistetaan ja kello kiilloitetaan. Kello viritet\u00e4\u00e4n nykyaikaisia elektronisia laitteita<\/span> k\u00e4ytt\u00e4en.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kiillottamisen j\u00e4lkeen\u00a0kello viritet\u00e4\u00e4n viiden osa\u00e4\u00e4nen, yl\u00e4-\u00e4\u00e4nen, osalta. Esimerkiksi kellossa c2 (c\u00b4\u00b4) \u00a0viritet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisesti\u00a0c1 Pohjas\u00e4vel (Hum-tone), c2 Peruss\u00e4vel (Prime), c3 Nimelliss\u00e4vel (Nominal), es2 Molliterssi (Tierce) ja g2 Kvintti (Quint). Viritys tehd\u00e4\u00e4n huolellisesti poistamalla oikea m\u00e4\u00e4r\u00e4 kellopronssia kellon sis\u00e4pinnalta. Poistaminen tapahtuu juuri oikealta kellon fyysiselt\u00e4 korkeustasolta, jotta kukin osa\u00e4\u00e4ni soi juuri oikealta korkeudelta. Kellon muoto ja sein\u00e4m\u00e4n paksuus eri kohdissa kelloa vaikuttavat osa\u00e4\u00e4nten korkeuteen. Kellon viritys poikkeaa muiden soittimien viritt\u00e4misest\u00e4. Huolellisella virityksell\u00e4 varmistetaan kellon harmoninen sointi, my\u00f6s yht\u00e4 kelloa soitettaessa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\n
Carillon\u00a0<\/strong><\/span><\/div>\n<\/div>\n
\n

Carillon on erityinen soitin, joka soinnillaan luo rauhallisen ja seurallisen ilmapiirin. Kolmen tai useamman oktaavin carillon on itsess\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4 konserttisoitin. Carillonia soitetaan painamalla\u00a0 sauvatyyppisen koskettimiston koskettimia nyrkill\u00e4 tai jalkiossa jaloilla. Kellot on mekaanisesti yhdistetty koskettimiin, jolloin soittaja pystyy s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n soiton voimaa, dynaamista vaihtelua pianosta forteen. Laitteistoon voidaan lis\u00e4t\u00e4 tietokoneohjaus automaattisten soittojen mahdollistamiseksi.<\/span><\/p>\n

Useimmat carillonit ovat Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa ja USA:ssa, mutta ne yleistyv\u00e4t my\u00f6s muualla varsin nopeasti ammattitaitoisten soittajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa. Ota yhteys ja esit\u00e4 carillonin hankintaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Lis\u00e4informaatiota l\u00f6yd\u00e4t my\u00f6s Petit&Fritsenin sivuilta<\/a>. <\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Kellopeli<\/span><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Kellopeliksi kutsutaan usean kellon muodostamaa soitinta, jolla on rajallinen mahdollisuus soittaa melodioita. Pienimmill\u00e4\u00e4n kellopeliss\u00e4 on 9 kelloa. Kellojen soitto tapahtuu joko s\u00e4hk\u00f6urkumaisella koskettimistolla tai laitteen tietokoneeseen ohjelmoiduilla valmiilla melodioilla. Soitot voidaan my\u00f6s ohjelmoida laitteen muistiin. Kellopeleiss\u00e4 voidaan s\u00e4hk\u00f6iseen soittoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 ns. dynaamiset vasarat, jolloin ly\u00f6ntivoimaa riippuu koskettimen painalluksen voimasta kuten pianossa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0 \u00a0<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

Kellonsoittotavat<\/strong><\/p>\n

\n
\n

 <\/p>\n

Kello voi olla joko kiinte\u00e4 tai heiluva<\/strong>. Sointitavat poikkeavat toisistaan mm. seuraavien tekij\u00f6iden vaikutuksesta: heilutussoitossa kellon sointikorkeus hieman nousee kellon l\u00e4hestyess\u00e4 kuulijaa ja madaltuu kellon liikkuessa poisp\u00e4in kuulijasta. Kellon ns. suu\u00e4\u00e4ni kuulostaa erilaiselta suoraan kellon alla tai sivulla.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kelloja voidaan soittaa usealla eri tavalla. Kiinte\u00e4n kellon l<\/strong><\/span>\u00e4pp\u00e4\u00e4minen<\/strong> voi\u00a0tapahtua kellon kieleen kiinnitetty\u00e4 narua tai vaijeria joko perinteisesti k\u00e4sin tai s\u00e4hk\u00f6isesti vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4. S\u00e4hk\u00f6iseen vet\u00e4miseen<\/strong> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisi\u00e4 solenoideja.<\/span><\/p>\n

Kellon kielell\u00e4 tapahtuva l\u00e4pp\u00e4\u00e4minen voidaan korvata kellon sis\u00e4\u00e4n asennettavalla l\u00e4pp\u00e4yslaitteella<\/strong>, joka on viimeisten vuosikymmenien aikana saavuttanut maassamme suuren suosion. S\u00e4hk\u00f6inen vasara on suojassa kellomaljan sis\u00e4ll\u00e4. Ly\u00f6ntivoimaa voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 eri kellojen\u00a0 soiton voiman tasaamiseksi. \u00a0Kellon ulkopuolelle on mahdollista asentaa ns. ulkopuolinen l\u00e4pp\u00e4ysvasara<\/strong>, jolloin perinteinen kieli j\u00e4\u00e4 vapaaksi kellon sis\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kelloa voidaan soittaa my\u00f6s heiluttamalla<\/strong>, jolloin kieli on vapaa, mutta koko kello liikkuu laakeroituun kellotukkiin kiinnitettyn\u00e4. Kelloa liikuttaa erityinen heilutusmoottori, joka kiihdytt\u00e4\u00e4 kellon vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle. Moottori varustetaan jarrulla.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"L\u00e4het\u00e4<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Kellojen koot<\/strong><\/span><\/p>\n

Painot ilman kruunua (historiallisiin kohteisiin lis\u00e4kelloksi usein kruunukiinnitys)<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

A=440 Hz\u00a0 Kellot voidaan viritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muulle perustaajuudelle. Lis\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 kellojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai korvattaessa rikkoutunut kello uudella on olemassa olevien kellojen sointikorkeus m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 tarkasti mittalaitteella.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n<\/colgroup>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Sointikorkeus<\/strong><\/td>\nPaino<\/strong><\/td>\nHalkaisija<\/strong><\/td>\nKorkeus<\/strong><\/td>\n\u00a0<\/strong><\/td>\nSointikorkeus<\/strong><\/td>\nPaino<\/strong><\/td>\nHalkaisija<\/strong><\/td>\nKorkeus<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
\u00a0<\/strong><\/td>\nkg<\/strong><\/td>\nmm<\/strong><\/td>\nmm<\/strong><\/td>\n\u00a0<\/strong><\/td>\n\u00a0<\/strong><\/td>\nkg<\/strong><\/td>\nmm<\/strong><\/td>\nmm<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
E<\/td>\n8500<\/td>\n2400<\/td>\n2000<\/td>\n<\/td>\nDis3<\/td>\n41<\/td>\n382<\/td>\n328<\/td>\n<\/tr>\n
F<\/td>\n7250<\/td>\n2265<\/td>\n1890<\/td>\n<\/td>\nE3<\/td>\n37<\/td>\n368<\/td>\n316<\/td>\n<\/tr>\n
Fis<\/td>\n6100<\/td>\n2140<\/td>\n1785<\/td>\n<\/td>\nF3<\/td>\n34<\/td>\n355<\/td>\n304<\/td>\n<\/tr>\n
G<\/td>\n5125<\/td>\n2020<\/td>\n1685<\/td>\n<\/td>\nFis3<\/td>\n31<\/td>\n342<\/td>\n293<\/td>\n<\/tr>\n
Gis<\/td>\n4325<\/td>\n1905<\/td>\n1590<\/td>\n<\/td>\nG3<\/td>\n28<\/td>\n329<\/td>\n282<\/td>\n<\/tr>\n
A<\/td>\n3650<\/td>\n1805<\/td>\n1505<\/td>\n<\/td>\nGis3<\/td>\n26<\/td>\n317<\/td>\n272<\/td>\n<\/tr>\n
Ais<\/td>\n3075<\/td>\n1695<\/td>\n1415<\/td>\n<\/td>\nA3<\/td>\n24<\/td>\n305<\/td>\n262<\/td>\n<\/tr>\n
H<\/td>\n2575<\/td>\n1605<\/td>\n1340<\/td>\n<\/td>\nAis3<\/td>\n22<\/td>\n293<\/td>\n252<\/td>\n<\/tr>\n
C1<\/td>\n2150<\/td>\n1515<\/td>\n1265<\/td>\n<\/td>\nH3<\/td>\n20<\/td>\n282<\/td>\n244<\/td>\n<\/tr>\n
Cis1<\/td>\n1800<\/td>\n1430<\/td>\n1200<\/td>\n<\/td>\nC4<\/td>\n18<\/td>\n271<\/td>\n236<\/td>\n<\/tr>\n
D1<\/td>\n1500<\/td>\n1345<\/td>\n1120<\/td>\n<\/td>\nCis4<\/td>\n17<\/td>\n262<\/td>\n229<\/td>\n<\/tr>\n
Dis1<\/td>\n1250<\/td>\n1270<\/td>\n1060<\/td>\n<\/td>\nD4<\/td>\n16<\/td>\n254<\/td>\n222<\/td>\n<\/tr>\n
E1<\/td>\n1060<\/td>\n1200<\/td>\n1000<\/td>\n<\/td>\nDis4<\/td>\n15,5<\/td>\n247<\/td>\n216<\/td>\n<\/tr>\n
F1<\/td>\n905<\/td>\n1130<\/td>\n945<\/td>\n<\/td>\nE4<\/td>\n15<\/td>\n240<\/td>\n211<\/td>\n<\/tr>\n
Fis1<\/td>\n765<\/td>\n1070<\/td>\n895<\/td>\n<\/td>\nF4<\/td>\n14,5<\/td>\n235<\/td>\n206<\/td>\n<\/tr>\n
G1<\/td>\n640<\/td>\n1010<\/td>\n845<\/td>\n<\/td>\nFis4<\/td>\n14<\/td>\n230<\/td>\n201<\/td>\n<\/tr>\n
Gis1<\/td>\n540<\/td>\n950<\/td>\n795<\/td>\n<\/td>\nG4<\/td>\n13,5<\/td>\n225<\/td>\n197<\/td>\n<\/tr>\n
A1<\/td>\n455<\/td>\n900<\/td>\n750<\/td>\n<\/td>\nGis4<\/td>\n13<\/td>\n220<\/td>\n193<\/td>\n<\/tr>\n
Ais1<\/td>\n380<\/td>\n850<\/td>\n710<\/td>\n<\/td>\nA4<\/td>\n12,5<\/td>\n215<\/td>\n189<\/td>\n<\/tr>\n
H1<\/td>\n320<\/td>\n800<\/td>\n670<\/td>\n<\/td>\nAis4<\/td>\n12<\/td>\n210<\/td>\n185<\/td>\n<\/tr>\n
C2<\/td>\n265<\/td>\n755<\/td>\n630<\/td>\n<\/td>\nH4<\/td>\n11,5<\/td>\n205<\/td>\n181<\/td>\n<\/tr>\n
Cis2<\/td>\n220<\/td>\n715<\/td>\n595<\/td>\n<\/td>\nC5<\/td>\n11<\/td>\n200<\/td>\n177<\/td>\n<\/tr>\n
D2<\/td>\n185<\/td>\n675<\/td>\n565<\/td>\n<\/td>\nCis5<\/td>\n10,6<\/td>\n195<\/td>\n173<\/td>\n<\/tr>\n
Dis2<\/td>\n155<\/td>\n635<\/td>\n530<\/td>\n<\/td>\nD5<\/td>\n10,3<\/td>\n190<\/td>\n169<\/td>\n<\/tr>\n
E2<\/td>\n132<\/td>\n600<\/td>\n500<\/td>\n<\/td>\nDis5<\/td>\n10<\/td>\n185<\/td>\n164<\/td>\n<\/tr>\n
F2<\/td>\n115<\/td>\n572<\/td>\n477<\/td>\n<\/td>\nE5<\/td>\n9,8<\/td>\n180<\/td>\n160<\/td>\n<\/tr>\n
Fis2<\/td>\n100<\/td>\n547<\/td>\n456<\/td>\n<\/td>\nF5<\/td>\n9,6<\/td>\n175<\/td>\n155<\/td>\n<\/tr>\n
G2<\/td>\n90<\/td>\n523<\/td>\n436<\/td>\n<\/td>\nFis5<\/td>\n9,4<\/td>\n170<\/td>\n151<\/td>\n<\/tr>\n
Gis2<\/td>\n80<\/td>\n500<\/td>\n417<\/td>\n<\/td>\nG5<\/td>\n9,2<\/td>\n165<\/td>\n147<\/td>\n<\/tr>\n
A2<\/td>\n70<\/td>\n477<\/td>\n400<\/td>\n<\/td>\nGis5<\/td>\n9<\/td>\n160<\/td>\n142<\/td>\n<\/tr>\n
Ais2<\/td>\n64<\/td>\n456<\/td>\n388<\/td>\n<\/td>\nA5<\/td>\n8,8<\/td>\n155<\/td>\n138<\/td>\n<\/tr>\n
H2<\/td>\n59<\/td>\n440<\/td>\n376<\/td>\n<\/td>\nAis5<\/td>\n8,7<\/td>\n150<\/td>\n133<\/td>\n<\/tr>\n
C3<\/td>\n54<\/td>\n425<\/td>\n364<\/td>\n<\/td>\nH5<\/td>\n8,6<\/td>\n145<\/td>\n129<\/td>\n<\/tr>\n
Cis3<\/td>\n49<\/td>\n410<\/td>\n352<\/td>\n<\/td>\nC6<\/td>\n8,5<\/td>\n140<\/td>\n125<\/td>\n<\/tr>\n
D3<\/td>\n45<\/td>\n396<\/td>\n340<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkonkelloja on soitettu vuosisatoja ihmisten surun ja ilon tulkitsijoina sek\u00e4 koollekutsujina yhteisiin tapahtumiin. Edelleen kellojen soitolla on korvaamaton teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4; kukapa j\u00e4isi koskettamatta, kun kellot soivat ilon tai surun vuoksi. Kellojen soitolla on olennainen merkitys el\u00e4m\u00e4llemme, \u00a0sen yhteis\u00f6llisyyden ja merkityksellisyyden kokemukselle.   Sanctus Oy on ylpe\u00e4 saadessaan edustaa Suomessa maailmankuulua Royal Eijsbouts Bellfoundry\u00e4, jonka yhteydess\u00e4 toimii […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":22,"menu_order":60,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-63","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=63"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1035,"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/63\/revisions\/1035"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/22"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sanctus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}